Niin
ne vuodet vain vierivät. Uusi vuosi vaihtui rauhallisen arkisesti
kotona. Laitoimme lapset ajoissa nukkumaan ja sitten nautimme
elokuvasta kuohuviinin kera. Ilotulitukset alkoivat tarkalleen vuoden
vaihtuessa. Pauketta riitti noin 7 minuutin ajan. Sitten alkoi
hiljaisuus.. tai ei nyt ihan.
Portti asuinalueellemme.
Välillä
ei tule illalla heti uni silmiin ja sitä ehtii kuunnella yön
ääniä. Ääniä yössä riittää, joskus vähän liikaakin.
Suurimman melusaasteen aiheuttaa juhlapaikkojen musiikki sekä
ilotulitteet. Juhlia riittää, koska talvi on hääsesongin
kulta-aikaa.
Normaalisti
illalla ennen puoltayötä kulkukoirat ulvovat ja räksyttävät.
Ilmeisesti ne kerääntyvät laumoihin pimeän tultua ja aloittavat
juhlinnan. Onneksi hurtat riehuavat porttien ulkopuolella.
Asuinalueellamme asustaa vain yksi koira, Sasha, joka on sellainen
kiltti ja hiljainen makkarapötkylä.
Ystävykset.
Pim, pom..
Aamulla
herätyksen hoitavat linnut räksätyksellä, naapurien autot
peruutuspiippauksilla ja tööttäyksillä sekä roskienkerääjä
kolistelulla. Roskienkerääjällä on iänikuisen vanhat kärryt
umpirautapyörineen, jotka kirskuvat, narskuvat ja kolisevat.
Turvallista
tunnelmaa Intian yöhön tuo lasten tuhina.
Valoa ja menestystä vuodelle 2013!