Kutsukortti
Intiassa häät ovat täynnä kimallusta, väriä, ihmisiä, ruokaa, musiikkia ja pauketta. Häihin on kutsuttu perhe, suku ja puoli valtakuntaa. Vieraita voi hyvin olla 800-1000 henkeä. Häätilaisuus on elävä, ihmiset tulevat ja menevät. Vähän syödään, seurataan vihkitoimitusta, seurustellaan muiden vieraiden kanssa ja lähdetään. Häät tavallisesti kestävät kolme päivää. Häät eivät pelkästään ole itse vihkitilaisuus vaan siihen kuuluvat myös siunaus- ja onnittelutilaisuudet, mitkä ovat omina päivinä.
Morsiamen hääpuvulla painoa 12 kg!
Olemme saaneet parikymmentä hääkutsuja. Olemme osallistuneet kolmiin häihin. Yhdet häät olivat naapurimme tyttären, joita juhlittiin läheisellä juhlapaikalla. Se oli siunaustilaisuus. Hääpari istui lavalla keskellä juhlakenttää. Lavan ympärillä oli tuoleja, joissa sai istua ja nauttia tapahtumasta. Kävimme myös mieheni kanssa onnittelemassa nuortaparia. Ennen lavallemenoa piti riisua kengät, joten nyt ymmärrän miksi intialaisilla naisilla juhlakengät ovat sellaista helposti riisuttavaa varvastossumallia. Minulla tietenkin oli jalassa nyörikengät.
Sulhanen
saapuu juhlatilaisuuteen hevosvaunuilla tai hevosella ratsastaen.
Hänen edellään kulkee bändi (torvisoittokunta) tai dj
musiikkilaitteineen. Musiikki pauhaa hervottoman kokoisista
kaiuttimista. Intialaisilla on ilmeisesti syntyessään vahvat
tärykalvot. Sulhasta saattava väki tanssii musiikin mukana. Aivan
kulkueen edessä ovat papaatteja paukutteleva nuoriso. Hääkulkue
valtaa koko kadun, mihin suhtaudutaan melko maltillisesti.
Juhlapaikan korsitelu käynnissä.
Hääparille on katsottu (tähdistä) suotuisa päivä ja kellonaika mennä naimisiin. Onneksi päivät useinmiten sattuvat talvikaudelle, marraskuun lopusta maaliskuun alkuun. Tuolloin ilma on sopivan viileää. Jostain syystä tänä talvena illat ja aamuyöt ovat olleet rauhallisia verrattuna viime vuoteen. Viime hääsesonkina musiikki ja raketit melusivat yötä myöten.
Yllättävä valinta.
