Elämä on ihanaa, kun on omat rakkaat ihmiset ja tavarat ympärillä :) Alkujohdanto sille, että konttimme on vihdoinkin saapunut. Se tuli vaikeuksien kautta viikko sitten sunnuntaina. Kontin piti olla meillä lauantaina aamulla kymmenen ja yhdentoista välissä. Konttia ei vain kuulunutkaan. Iltapäivällä saimme viestin, että auto oli hajonnut matkalla. Paikalle oli tilattu korjaaja. Arvelimme etteivät tavarat sinä päivänä tule perille. Aikaisin sunnuntai aamuna tuli viesti, että auto on tulossa. Kuormamme saapui meille vähän ennen kymmentä. Tavarat eivät olleet kontissa vaan ne oli siirretty kuorma-autoon. Kolme miestä purki tavarat kotiimme. Kyllä niitä laatikoita riitti :) Sitten lounaan jälkeen alkoi laatikoiden purku. Keittiöön tulevat laatikot jäivät avaamatta, koska minulla ei ollut heti osoittaa paikkaa tavaroille.
Suuresti odottamamme tavarat. Lapset kaipasivat lelujaan.
Reilu viikko on vierähtänyt tavaroiden tulosta ja eilen sain avattua viimeisen keittiölaatikon. Valitettavasti ne eivät olleet viimeiset purkamatta olevat laatikot. Kirjahylly on vielä kokoamatta, joten kirjat ovat vielä laatikoissa. Samoin suurin osa vaatteista on laatikoissa. Oi voi, mitä kaikkea sitä on tullut pakattua Suomesta mukaan :)
Pientä shoppailua jouduin harrastamaan, koska tv tarvitsi pienemmän tason. Samalla reissulla tarttui pari uutta sohvatyynyä. Verhot kaipaavat myös uudistamista, mutta se on sitten oma lukunsa.
Kotimme sisustus poikkeaa paljon intialaisista kodeista. Näin olen päätellyt, koska naapurini napsi kännykällä kuvia olohuoneestamme, kun olin hakemassa hänen lastaan yläkerrasta. Esikoiseni on saanut ystävän naapurista. Lapsilla sujui leikki mukavasti, vaikka yhteistä kieltä ei ollut. Täällä myydään hyvin erilaisia huonekaluja, enimmäkseen lastulevyhökötyksiä. Tietenkin teettämällä saa mieleisiä puisia huonekaluja.
Talon huonekalut saivat kyytiä, kun omamme saapuivat paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti